Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus on ruuan, maaseutumaiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö. Toimimme osana ProAgria Etelä-Savoa.
Maanosaajan Talvitempauksen analyysiarvonta on suoritettu. Eurofins Viljavuuspalvelun maa- tai rehuanalyysin voittivat Heli K., Leena M., Pirjo K., Jari P., Jukka V. ja Aino K. Onnittelut! Voittajiin on otettu henkilökohtaisesti yhteyttä.
Otavan Opisto on Mikkelin kaupungin omistama kansanopisto, jossa voi suorittaa lähi- ja etäopintoja. Opiston erityisosaamista on verkkopedagogiikka, ja suurin osa opetuksesta tapahtuu verkossa.
Maanosaajan Talvitempaus!
Pellon kasvukuntoa ja sadon laatua tutkimalla saadaan tietoa onnistuneen viljelyn ja ruokinnan tueksi.
Arvomme helmikuun loppuun mennessä Maanosaajan Materiaaliaittaan rekisteröityneiden kesken 3 kpl rehuanalyysejä ja 3 kpl maa-analyysejä valinnaisesti voittajan tarpeen mukaan. Analyysit toteuttaa Eurofins Viljavuuspalvelu. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Nyt jos koskaan kannattaa rekisteröityä maksuttoman tietopankin käyttäjäksi ja vinkata kaverillekin!
Otavan Opisto on Mikkelin kaupungin omistama kansanopisto, jossa voi suorittaa lähi- ja etäopintoja. Opiston erityisosaamista on verkkopedagogiikka, ja suurin osa opetuksesta tapahtuu verkossa.
Pölkkyinniemen tila sijaitsee Rantasalmen Tiemassaaren kylässä, perinteisellä viljelyalueella vesistöjen ympäröimänä. Tilalla tuotetaan maitoa 40 lypsylehmän voimin ja tilalla on noin 30 päätä nuorta karjaa. Pelloilla kasvatetaan nurmea ja viljaa.
Isäntä Mikko Tolvanen on jo vuosien ajan toiminut aktiivisesti alueen ravinnekuormituksen ja hajuhaittojen vähentämisessä. Tila on ollut mukana Maanosaaja-palvelun pilottitilana ravinnetehokkuuden seurannassa, ja läheisen Yöveden Kaijansalmen virtausta on parannettu niittojen ja ruoppauksen avulla.
Pölkkyinniemen tilan ravinnetehokkuusseuranta on toteutettu yhteistyössä Maanosaajan ja Pentti Seurin kanssa. Typen primääriravinnehyötysuhde parani tilalla vuosien 2013-2015 aikana 98 %:sta 111 %:iin. Primääriravinnetaselaskennassa seurataan kuinka paljon satoa saadaan yhdellä tilan ulkopuolelta ostetulla ravinnekilolla. Kun suhdeluku menee yli 100 %:n, tilan oman lannan hyödyntäminen ja sisäinen ravinnekierto alkaa olla erinomaisella tasolla.
Tolvasen mukaan tärkein asia on panos-tuotos -suhteen kehittäminen.
-Satotasojen kasvaessa entistä enemmän ravinteita saadaan korjattavaan satoon, jolloin myös enemmän ravinteita kiertää ruokinnan ja lietteen kautta takaisin peltoon. Väkilannoitteiden ja ostorehujen mukana tulevien ravinteiden hankinta on vähentynyt selvästi, Tolvanen selventää.
Ravinnekiertoa tehostaa myös yhteistyö naapuritilan kanssa. Naapurilta ostettu rehuohra kasvatetaan myös Pölkkyinniemen tilan lietteen voimalla.
Ravinnetehokkuuteen voidaan vaikuttaa monella tavalla, erityisesti maan rakenteeseen ja kasvukuntoon vaikuttamalla sekä viljelymenetelmiä kehittämällä. Pölkkyinniemessä liete levitetään sijoittamalla, viljelyssä käytetään seoskasvustoja, ja kasvipeitteisyys- ja suojakaistavaatimukset täyttyvät. Myös tilan eläin- ja peltopinta-alan suhde pyritään pitämään optimaalisena. Seuraavaksi tilalla on suunnitelmissa levittää kuivalantaa savikkopelloille orgaanisen aineksen lisäämiseksi ja pellon kasvukunnon parantamiseksi.
Yhteistyö Pölkkyinniemen tilan ja Maanosaaja-palvelun välillä jatkuu tulevaisuudessakin.
-Kaikkien kanssa pitää keskustella eikä tyhmiä kysymyksiä ole. Uteliaisuus on tiedonhaussa hyvästä, linjaa Maanosaaja-yhteistyöhön tyytyväinen Tolvanen.
Piesalan lammastilalla Petäjävedellä tapahtuu. Lumimyrskyn jälkeisenä päivänä maisema on peittynyt hangen alle, mutta lampolan rakennustyömaalla mietitään muun muassa lämmön talteenottoa.
Eemeli Piesala ja australiankelpie Remu.
Kaksi vuotta sitten kotitilansa ostaneen Eemeli Piesalan tavoitteena on saada lannasta irti mahdollisimman paljon, mahdollisimman vähällä työllä. Innovaatioprojekti on edennyt niin pitkälle, että kompostointimenetelmän patentti Suomen markkinoille on jo käytännössä varma. Tutkimuksen vastuullisena vetäjänä toimii Pasrea Oy (PASkaREAktori) yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Piesalan tilan kanssa. Hanke on rahoitettu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ravinteiden kierrätyksen kokeiluhankkeesta.
Piesalan tilan lampola.
Piesalan kompostointiratkaisu perustuu siihen, että kompostointitekniikka rakennetaan lampolarakennuksen lattiarakenteisiin ja kompostoituminen tapahtuu yhdessä paikassa lantaa siirtelemättä. Lattiarakenteessa kiertää lämmöntalteenotto- ja kaasujenkeräysjärjestelmä. Lattian ontelolaatta on rei’itetty niin, että ilma kiertää alipaineiseen ontelotilaan ja nostetaan putkiston kautta hallitusti ylös. Olkisen kestokuivikekerroksen ja betonilaatan väliin laitetaan puuhaketta. Uutta olkea lisätään viikoittain. Hulppean korkean, holvimaisen lampolarakennuksen laipiokaan ei tule heti vastaan.
Lampolan lattiaan rakennettu lämmöntalteenotto- ja kaasujenkeräysjärjestelmä.
Menetelmässä yhdistyy kolme ravinne- ja energiatehokkuutta parantavaa toimintoa: kompostoituvan lannan lisäksi saadaan talteen lämpöenergiaa ja ammoniakin kautta ravinteeksi kelpaavaa typpeä. Ammoniakki otetaan kiinni kondensaatiovedestä sekä ilmasta biohiilisuodattimen avulla. Ilman kiertäminen lattian alta parantaa luonnollisesti myös lampaiden hyvinvointia raikkaan hengitysilman myötä. Menetelmää on testattu vasta pienimuotoisesti, mutta tänä talvena Piesalan lampolassa päästään ensimmäistä kertaa mittaamaan ja arvioimaan ratkaisun toimivuutta todellisissa olosuhteissa.
Lampolan kestokuivituspatja tullaan tyhjentämään kerran vuodessa ja kompostoitu lanta hyödynnetään omilla pelloilla, joilla viljellään rehunurmea ja kauraa. Huolellisella peltolevityksellä kuivikelannan ravinteet saadaan kierrätettyä niin, että laajaperäistä haihtumista ei pääse tapahtumaan missään vaiheessa.
Tutkimuksen etenemistä voit seurata osoitteessa www.pasrea.bio
Lammaskuva: Piesalan tilan arkisto
Kasvintuotanto ja kotieläintuotanto eriytyvät toisistaan. Se on johtanut ravinne-epätasapainoon alueiden välillä. Suomessa on tunnistettu alueet, joilla on fosforiylijäämää suhteessa alueen kasvintuotannon tarpeeseen. On tunnistettu tarve jalostaa lantaa helpommin kuljetettavaan muotoon ja siirtää lantajakeita alueilta toisille. Tämä vaatii suuria investointeja ja tahtotilaa. Onneksi suuret linjat ovat (vielä) virkamiesten ja poliitikkojen päänvaivoja ja viljelijä voi keskittyä aivan oman tilansa ravinnetehokkuuteen. Viljelijänkin kannattaa kuitenkin tiedostaa kotiseutunsa ravinnetilanne. Kun sen tunnistaa, pystyy miettimään, kuinka tietoa voi hyödyntää omassa viljelyssä. Uskon, että viljelijät voivat paikallisesti jopa hyötyä ravinnerikkaudesta, kunhan on vain tahtoa ja ratkaisut tilojen väliseen yhteistyöhön etsitään.
Nykyiseen ympäristösitoumusjärjestelmään moni kotieläintilallinen ei päässyt osalliseksi, sillä ehdot kiristyivät aiempaan ympäristökorvausjärjestelmään verrattuna. Minua itseäni syyhyttää päästä arvioimaan biokaasulaitoksen järkevyyttä kohteeseen, jossa lantaa muodostuu peltoalaan nähden paljon ja lähellä sijaitsee lannan ravinteista kiinnostuneita kasvinviljelytiloja. Tällaisia tiloja on varmasti ainakin Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Näillä alueilla on selvitysten mukaan fosforiylijäämää, mutta nämä alueet ovat myös vahvaa kasvintuotantoaluetta. Tilojen välisellä yhteistyöllä saadaan varmasti etuja kaikille osapuolille, mukaan lukien viljelijät ja ympäristö.
Vuonna 2021-2022 alkavan tukikauden osalta ei vielä tiedetä, missä muodossa ympäristösitoumusjärjestelmä jatkuu. Itse löisin vetoa sen puolesta, että fosforilannoitusrajat eivät ainakaan löysty. Fosforin tasaisempaan jakautumiseen kotieläin- ja kasvintuotannon välillä lienee tarjolla niin keppiä kuin porkkanaakin. Luonnonvarakeskus on ehdottanut alueellisia lannan prosessointitavoitteita. Jotta tulevista järjestelmistä pääsee hyötymään, kannattaa pohdinnat lantaravinteiden liikkeelle laittamiseksi aloittaa jo nyt.
Typestä kotieläintilojen ei kannata luopua, mutta fosforiylimäärästä olisi joissain tilanteissa hyötyä päästä eroon. Biokaasutetussa lannassa kasveille käyttökelpoista typpeä on enemmän kuin raakalannassa. Siis pelkällä biokaasutuksella lannan typpi/fosfori-suhdetta voidaan nostaa ja käytännössä saadaan lannasta enemmän liukoista typpeä pellolle, rajoittipa lannoitusta sitten nitraattidirektiivi tai fosforilannoitusraja. Lisäksi mädätteestä voidaan biokaasuprosessin jälkeen erottaa fosforirikasta kuivajaetta ja kuljettaa sitä tilan kauimmaisille pelloille tai sen ulkopuolelle.
Ravinnehyötyjen takia olisi hienoa nähdä erityisesti luomukasvintuotantotilojen ja kotieläintilojen yhteistyötä entistä enemmän. Energianäkökulmasta luomutilan viherlannoitusnurmi olisi erityisen tuottavaa lisäsyötettä lannan joukkoon. Samalla estettäisiin viherlannoituksen ravinteiden huuhtoutuminen talven aikana pois pellosta, kun ravinteet varastoitaisiin mädätevarastoissa. Tästä innovaatiosta hyvä esimerkki on Palopuron agroekologinen malli.
Tukijärjestelmän keilarataa kiertelevät viljelijät ovat saattaneet huomata, että kotieläintilalle ostettuja epäorgaanisia lannoitteita voi siirtää eläinten ruuansulatuselimistön ja biokaasulaitoksen kautta kasvintuotantotilan luomupelloille. Tässä tilanteessa lannalle muodostuu arvo: kotieläintila voi luopua lannan ravinteista, jos tilalle voidaan ostaa epäorgaanisia ravinteita. Kuitenkin luomukasvinviljelijälle ravinteiden hankinta kotieläintilalta voi tulla edullisemmaksi, kuin vaikkapa liha-luujauhosta valmistetuissa rakeissa.
Teknologian kehitys on ollut viime aikoina nopeaa ja se mahdollistaa uusia asioita. Mainitsemani fosforirikas kuivajae voidaan nykyisen nitraattidirektiivin mukaan varastoida peltoaumaan ympäri vuoden, kunhan vain lannoitteen kuiva-ainepitoisuus on yli 30 %. Vielä kuivemmaksi separoitaessa saadaan kuivikekäyttöön soveltuvaa tuotetta. Tarjolle on tullut teknologiaa, jossa separointi kuivikelaatuiseksi saakka on huomioitu yhtenä biokaasulaitoksen moduulina. Energian lisäksi maatilan biokaasulaitos siis voi tuottaa typpi/fosfori-suhteeltaan tasapainoista nestemäistä lannoitetta, kuiviketta ja suoramyyntikelpoista luomulannoitetta.
Tilakoot kasvavat, teknologia kehittyy ja tukijärjestelmät huomioivat yhteistyömahdollisuudet entistä paremmin. Alueen eri toimijoiden välinen yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia ja investointitukijärjestelmä taipuu maatilojen yhteisprojekteihin yllättävän joustavasti. Näistä syistä biokaasulaitosten takaisinmaksuajat lyhenevät koko ajan.
MMK Joona Piiralan artikkeli on alunperin julkaistu Envitecpolis Oy:n EnvitecBiokaasu Blogissa.
Hannoverissa marraskuun puolivälissä järjestetty maailman suurin maatalousalan näyttely Agritechnica houkutti paikalle sankoin joukoin suomalaisia. Hannoverin ympäristö tarjoaa myös monipuoliset mahdollisuudet messumatkaan yhdistettäviin tilavierailuihin. Maanosaajakin pääsi kurkistamaan tehokkaan, saksalaisen maanviljelyn kulisseihin JAMKin opintomatkalla.
On siinä vaunulla kokoa!
Hannoverin alueen pellot ovat viljavimpia maailmassa. Yleisimmät viljelykasvit ovat maissi ja sokerijuurikas. Viljelykierrossa käytetään mukana myös vehnää ja ruisvehnää. Maissin ja sokerijuurikkaan valtavia satoja hyödynnetään niin eläinten rehuna kuin biokaasulaitoksen syötteenäkin. Tilakoot ovat suuria ja tuotanto keskittynyttä. Esimerkiksi työkoneet ovat Suomen mittapuun mukaan melko massiivisia.
Maissiauma biokaasulaitoksella.
Tehokkaasta tuotannosta löytyi monta hyvää esimerkkiä. 400 lypsävän maitotila Hemme Milch jalostaa omassa meijerissään mm. jogurtteja, maustettuja maitojuomia ja vanukkaita. Tuotteet toimitetaan omilla rekoilla kauppoihin tai suoraan kuluttajalle. Tila on vahvasti keskittynyt tuotekehitykseen ja brändäämiseen, ja esim. kaikki peltotyöt on ulkoistettu.
Hemme Milchin lypsykaruselli pyörähtää ympäri 14 minuutissa.
Hof-Decker -lypsytila on puolestaan yhdistänyt maidontuotannon ja biokaasulaitoksen. 200 lypsävän tilan keskituotos on 12 500 kiloa ja keskipoikimakerta 4. Eläinten hyvinvointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Oma CHP-laitos tuottaa sähköä ja lämpöä sekä tilalle että lähikylän taloihin. Jatkuvatoimiseen reaktoriin menee syötteenä päivittäin yhteensä 100 tonnia maissia, lietettä, kuivalantaa, olkea ja rehujäämiä. Vuonna 2005 rakennettu laitos on jo maksanut itsensä takaisin ja työllistää viisi työntekijää.
Hieman erilaisia tuotantosuuntayhdistelmiä löytyi Raiffeisen Agil Leese -osuuskunnasta, jonka toimintaan sisältyi mm. kompostointi- ja jätteenkierrätyspalveluita, omenan- ja marjanviljelyä sekä biokaasu- ja haketuotantoa. Asiakkaiden tuoma puutarhajäte kompostoidaan asfalttikentällä höyryävissä avoaumoissa ja myydään valmiina kompostina pelloille ja puutarhakäyttöön. 280 hehtaarin luomuomenasadosta jalostetaan mm. mehua ja kuohuviiniä, ja tilalla on myös itsepoimintaa. Marjanpoiminnassa oli käytössä suomalainen Joonas-marjanpoimintakone! Positiivista oli, että osuuskunnan biokaasulaitoksen syötteenä käytettiin rehukasvien sijaan pääosin elintarvikejätettä.
Avokompostin sisälämpötila on jopa 70 astetta.
Saksan maanosaajilla on takanaan pitkä historia, mutta maailman muutokset aiheuttavat kehityspaineita myös heille. Parhaiten kehitys näkyi Agritechica-näyttelyn innovatiivisissa koneuutuuksissa. Myös Claasin tehdasvierailulla korostettiin innovaatioita. Ensimmäinen Claasin patentti, paalikoneen solmuntekijä, on rekisteröity vuonna 1921. Tänä vuonna esillä oli mm. 12,3 metriä leveä puimuri ja kantavuutta parantavat telaratkaisut.
Claasin Lexionissa on 12,3 metriä leveä leikkuupöytä.
Muistathan, että jatkossakin seuraat helpoiten Maanosaajan ajankohtaista antia rekisteröitymällä Materiaaliaittaan, tilaamalla uutiskirjeen ja tykkäämällä meistä Facebookissa!
Etelä-Savon ELY-keskus kehittää ja tukee alueen hyvinvointia yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Tämän kesän sateiset säät ja alati lämpenevät, märät talvet aiheuttavat haasteita peltojen vesitalouden optimointiin. Salaojituksella pystytään nopeuttamaan pellon kuivumista, jos avo-ojat ja pellon muotoilu eivät riitä. Sen lisäksi, että salaojituksella saadaan parannettua kasvuoloja ja satoja, saadaan peltopinta-ala tehokkaammin käyttöön ja mahdollisuus pidempään kasvukauteen, kun märät pellot eivät viivytä kevättöiden aloittamista. Peltomaan kantavuuden paraneminen ja työn helpottuminen ovat tärkeimpiä salaojituksen hyötyjä. Myös ravinnevalumat pysyvät paremmin hallinnassa.
Ravinnepiika-hanke, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus järjestivät lokakuun loppupuolella salaojitusnäytöksen Timo Pärnäsen pellolla Juvalla. Salaojituksen toteutti Koneurakointi Nissinen Rantasalmelta. Kalustona paikalla oli aura-salaojakone, kaksi traktorivetoista soravaunua sekä kaivinkoneet soranlastausta ja ojantäyttöjä varten. Näytöspelto oli tasainen ja kivetön, joten ojitus eteni vaivattomasti.
Salaojakone ja soravaunu.
Näytöksessä seurattiin imuojaputkiston kaivamista peltolohkon alle ja imuojaputkien liittämistä kokoojaojan putkeen. Salaojakone viiltää uraa upottaen salaojaputken noin metrin syvyyteen ja samanaikaisesti soravaunusta syötetään putken ympärysaineeksi suojasora vedenläpäisyn parantamiseksi. Imuojat kaivettiin noin 12-13 metrin välein. Tiheyteen vaikuttaa mm. maalaji ja pellon kaltevuus.
Imuojaputken ja kokoojaojaputken liitos.
Imuojat viettävät kokoojaputkeen ja kokoojaputkesta vesi virtaa kaivon kautta laskuojaan. Imuojien huuhtelupäät jätettiin näkyviin valtaojan penkkaan löytämisen helpottamiseksi. Nykyään myös paikkatietojärjestelmät tarjoavat kätevän sähköisen tallennusmahdollisuuden salaojaverkoston sijainnin myöhempää tarkastelua varten.
Imuojien huuhtelupäät valtaojassa.
Salaojan käyttöikä on jopa 25-30 vuotta. Huolto- tai uusintatyötä voivat vaatia tiivistyneet maat, liian matalat valtaojat tai ruostetukkeumat.
Video aura-salaojakoneen toiminnasta:
Otavan Opisto on Mikkelin kaupungin omistama kansanopisto, jossa voi suorittaa lähi- ja etäopintoja. Opiston erityisosaamista on verkkopedagogiikka, ja suurin osa opetuksesta tapahtuu verkossa.
Annaharvey Farm on jo viidettä sukupolvea Deverellin perheen omistuksessa. Isännän nimi on vaihdellut ollen joka toinen sukupolvi Henry ja joka toinen sukupolvi Sam. Tämän hetkinen isäntäpari on Henry ja Lynda Deverell, joiden lapsista pojat Sam ja Aaron työskentelevät täysipäiväisesti tilalla.
Annaharvey Farmilla on toimittu aina innovatiivisella tavalla uusia liiketoimintamalleja kehittäen. Vuosikymmenten takaa löytyy tehokkaiden koneiden kehittämistä ja urakointipalvelun pioneerina toimimista. Tällä hetkellä toiminta muodostuu toimivasta kombinaatiosta sisältäen ratsastuskeskuksen, majatalon, peltoviljelyä sekä lihakarjaa. Maata on yhteensä 160 hehtaaria, josta osa on pysyvänä nurmena ratsastukseen käytettävällä maastoesteradalla sekä laitumena.
Tilalla viljellään säilöheinää, ohraa, kauraa, vehnää, härkäpapua ja rypsiä. Viljelykierto toimii samoin periaattein kuin Suomessa: monokulttuuria vältetään ja nurmet uudistetaan säännöllisesti. Myös maan tiivistymisen estämiseen kiinnitetään huomiota. Nurmi perustetaan suojaviljaan, joka on yleensä vehnä. Nurmesta korjataan parhaimmillaan neljä satoa vuodesta eli 1-2 satoa enemmän kuin Suomessa. Suuret, tasaiset, selkeän muotoiset peltolohkot näyttävät ihanteellisilta verrattuna Suomen pieniin ja epäsäännöllisen muotoisiin peltolohkoihin verrattuna.
Annaharvey Farm sijaitsee lähellä Irlannin keskipistettä, missä maaperän muodostuu kalkkikiven peittämästä hiekasta ja savesta. Viljelyolot ovat kaikin puolin suotuisammat kuin Suomessa. Aiemmin maata vaivannut eroosio on saatu hallintaan mm. laidunnusta rajoittamalla ja kasvustoilla. Isoa, maaperää suojaavaa metsää Tullamoressa ei ole, vaan metsä muodostuu pienistä puuryhmistä tai pellonreunuspusikoista.
Vasikat tulevat tilalle 5-8 viikon ikäisinä ja 80-päinen lihakarja laiduntaa 18 kuukauden ajan Annaharvey Farmin laitumilla. Karja ja hevoset vuorottelevat laidunlohkoilla loisriskin vähentämiseksi. Talvella karjasuojiksi riittävät eristämättömät peltihallit. Ratsastuskeskuksen 75 hevosta ja ponia laiduntavat öisin ja viettävät päivänsä oljella kestokuivitetuissa karsinoissa. Tila on oljen suhteen omavarainen. Kuivikepatjat tyhjennetään koneellisesti lantalaan kompostoitavaksi ja lannan ravinteet hyödynnetään uudistettavilla peltolohkoilla.
Kasvukausi on Suomeen verrattuna ihanteellisen pitkä eikä Irlannissa ole sateesta pulaa. Viljasadot ovat 7500-10 000 kg per hehtaari. Annaharvey Farmin erikoisuutena on siemenviljaksi tuotettava monitahoisohra, jonka tähkylät ovat kuudessa rivissä. Rypsiä Irlannissa tuotetaan yleisesti biopolttoaineeksi eli biodieselin raaka-aineeksi. Suomessa rypsisatotavoite on noin 2 tonnia/ha, kun Irlannissa saadaan 3,5-4,5 tonnia hehtaarilta. Heinää paalataan touko-kesäkuun vaihteessa ja viljoja puidaan heinäkuun lopusta alkaen. Suomalaisiin, valkoisiin traktorin muniin tottuneena saattaa näyttää oudolta, että Irlannissa pyöröpaalit kääritään mustaan muoviin.
Erilaisiin viljelykulttuureihin tutustuminen on antoisaa. Irlannissa olosuhteet tarjoavat paremmat sadot, mutta pitää muistaa, että Pohjolan lyhyt kesä Suomessa tuottaa meidän oloissamme suotuisilla lajeilla ainutlaatuisen, puhtaan ja maistuvan sadon ruokapöytiimme.
Seuraavan kerran Maanosaajan agentti seikkailee maailmalla marraskuussa Agritechnica-messuilla Saksan Hannoverissa. Luvassa valtavia koneita ja keskieurooppalaista tehokkuutta. Jos haluat pysyä menossa mukana ja päästä käsiksi laajaan tietopankkiin, rekisteröidy samantien Maanosaajan Materiaaliaittaan!
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (perustettu vuonna 1988) on Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan kuuluva erillinen laitos, jolla on toimintayksiköt Mikkelissä ja Seinäjoella. Instituutin tehtävänä on maaseudun elinkeinojen ja elinolosuhteiden edistäminen monitieteisen tutkimuksen sekä siihen perustuvan koulutuksen ja kehittämistoiminnan avulla.
Olen kotoisin pientilalta, josta vanhemmat hätyyttivät opiskelemaan ja ”oikeisiin töihin” 90-luvun loppupuolella. Nyt ympyrä kuitenkin jollakin tapaa sulkeutuu, kun kaupallisen alan työuran jälkeen pääsen hyödyntämään luonnonvara-alan ja maaseutuelinkeino-osaamistani.
Paluu juurille alkoi 17 vuoden tradenomitaustaisen, markkinointiin ja viestintään painottuvan työputken jälkeen, kun 39-vuotiaana hyppäsin opintovapaalle opiskelemaan agrologiksi. Monipuoliset opinnot tarjosivat alkuvaiheessa perehdytyksen ekologiaan, peltoviljelyyn ja kotieläintilan käytäntöihin. Maatilaharjoittelussa sain näkökulmaa maatilan reality-arkeen työskennellessäni kahden robotin ja 120 lehmän maitotilalla. Biotalouden erikoistumisopinnoissa pureuduttiin asian ytimeen ja biokaasu-teema vei mennessään, kun perehdyin aiheeseen biokaasukäyttöisiin jäteautoihin liittyvän opinnäytetyöni kautta.
Nyt Envitecpolis Oy:ssä näen työelämän kysynnän ja tarjonnan kohtaavan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Pääsen aitiopaikalta osallistumaan mm. hallituksen kärkihanke HELMETin käytännön työhön talliyrittäjien ja hevosenlannan hyötykäytön parissa sekä kehittämään viljelijärajapintaa Maanosaajan tiedonvälitys- ja koulutusympäristössä. Tuoreet luonnonvara-alan opinnot antavat hyvän perustan toimialan ymmärtämiseen. Viestintäkonkarina olen hypännyt liikkuvaan junaan ja hihat ovat olleet käärittyinä ensimmäisestä päivästä lähtien. Mainiossa energiassa toimiva yritys näkyy ja kuuluu – ja se kannattaa.
Maatalousyrittäjyys on muuttunut pienistä omavaraisista yksiköistä merkittäviksi liiketoimintayrityksiksi. Tilalliset ovat täysiverisiä yrittäjiä, joiden tulee ylläpitää ammattitaitoa koulutuksen avulla, kehittää tilan toimintaa entistä kannattavammaksi ja valjastaa nykyaikaiset teknologiat tehokkaasti käyttöön. Envitecpoliksen Maanosaajan ja HELMETin parissa saan työskennellä näiden itselleni tärkeiden asioiden, menestyvän ja elävän maaseudun sekä suomalaisen ruoantuotannon parissa. Myös yhteys hevosenlantaan on erityinen, koska olen aloittanut sen päivittäisen manuaalisen käsittelyn ylpeänä poninomistajana jo vuonna 1985.
Vaikka omat rahkeeni tuskin riittäisivät maatilayrittäjyyteen, siistinä sisätyöläisenä minussa asuu pieni wannabe-tilallinen. Harrastelen kahden karsinan hevostallin ja puolentoista laidunnurmihehtaarin parissa. Ylpeydenaiheeni on järjenvastaisen uudisraiviopellon toteuttaminen maastoesteratoineen, jonka tulopuolen suurin merkintä on Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten järjestämän Vuoden maisemateko -kilpailun kunniapalkinto vuonna 2016. Kotieläinjalostuspuolella siirryin uudelle tasolle, kun talliimme syntyi tänä keväänä ensimmäinen omakasvatti, juhlavuoden suomenhevosvarsa. Ratsusukuinen tamma Retuperän Rakel (i: Savelan Hemuli, e: Liekin Liinu) on luonnollisesti toiveissamme tulevien vuosien laatuarvostelu- ja kasvattajakilpailun menestyjä.
Nyt kun hihat on siis jo kääritty ja hommat aloitettu, on tavoitteenani saada mahdollisimman moni maatilayrittäjä tietoiseksi Maanosaaja-palvelun tarjoamasta laajasta käytännönläheisestä tietopankista – Materiaaliaitasta. Sieltä löytyy mainioita vinkkejä oman tilan kehittämiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Surffailla voi oman kiinnostuksensa ja tarpeensa mukaan tutustuen esimerkiksi erilaisten energiaratkaisujen, maan kasvukunnon parantamisen, ravinnetehokkuuden tai kosteikkojen toteuttamisen mahdollisuuksiin.
Rekisteröidy tai kirjaudu siis sinäkin Maanosaajan Materiaaliaittaan ja hyödynnä yli 250 videota sisältävän ja koko ajan kasvavan tietopankin ammattilaisanti!
Sanna Tarkiainen
sanna.tarkiainen(@)envitecpolis.fi
Kirjoittaja on tradenomi, jolla on yli 15 vuoden kokemus markkinoinnista ja viestinnästä. Lisäksi hän on juuri valmistumassa agrologiksi erikoistuen opinnoissaan biotalouden kehittämis- ja liiketoimintaan sekä bioenergiaan. Envitecpoliksella hän suorittaa opintoihinsa kuuluvan erikoistumisharjoittelun, jonka jälkeen jatkaa työntekijänämme Maanosaajan viestinnän parissa.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti (perustettu vuonna 1988) on Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan kuuluva erillinen laitos, jolla on toimintayksiköt Mikkelissä ja Seinäjoella. Instituutin tehtävänä on maaseudun elinkeinojen ja elinolosuhteiden edistäminen monitieteisen tutkimuksen sekä siihen perustuvan koulutuksen ja kehittämistoiminnan avulla.
Oletko kiinnostunut geologisesta luontokohteista?
Osallistu Maanosaajan geokesäkisaan! Kirjaudu tai rekisteröidy Maanosaajan Materiaaliaittaan ja käy vastaamassa kisaan 15.8.2017 mennessä. Materiaaliaittaan rekisteröityneiden vastaajien kesken arvomme kesäisiä Mölkky-pelejä!
Tunnistatko seuraavat geologiset luontokohteet?
Kohde 1
a) Lemin pitkäkivi
b) Putelon pirunportti
c) Ruokolahden kummakivi
Kohde 2
a) Ruokolahden kummakivi
b) Ruokolahden salpalinja
c) Lemin pitkäkivi
Kohde 3
a) Putelon pirunportti
b) Lemin pitkäkivi
c) Ruokolahden kummakivi
Kohde 4
a) Sulkavan linnavuori
b) Orinoron rotko
c) Putelon pirunportti
Kuvalähteet: luontokohteet.geo.fi ja hakku.gtk.fi
Käytämme sivustolla evästeitä sivun toimivuuden varmistamiseksi. Evästeitä hyödynnetään myös palveluiden käytön tilastoinnissa sekä käyttökokemuksen kehittämisessä. Jatkamalla selaamista hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja
