Maanviljelyyn tutustumassa Irlannin Tullamoressa

Annaharvey Farm on jo viidettä sukupolvea Deverellin perheen omistuksessa. Isännän nimi on vaihdellut ollen joka toinen sukupolvi Henry ja joka toinen sukupolvi Sam. Tämän hetkinen isäntäpari on Henry ja Lynda Deverell, joiden lapsista pojat Sam ja Aaron työskentelevät täysipäiväisesti tilalla.

Annaharvey Farmilla on toimittu aina innovatiivisella tavalla uusia liiketoimintamalleja kehittäen. Vuosikymmenten takaa löytyy tehokkaiden koneiden kehittämistä ja urakointipalvelun pioneerina toimimista. Tällä hetkellä toiminta muodostuu toimivasta kombinaatiosta sisältäen ratsastuskeskuksen, majatalon, peltoviljelyä sekä lihakarjaa. Maata on yhteensä 160 hehtaaria, josta osa on pysyvänä nurmena ratsastukseen käytettävällä maastoesteradalla sekä laitumena.

Tilalla viljellään säilöheinää, ohraa, kauraa, vehnää, härkäpapua ja rypsiä. Viljelykierto toimii samoin periaattein kuin Suomessa: monokulttuuria vältetään ja nurmet uudistetaan säännöllisesti. Myös maan tiivistymisen estämiseen kiinnitetään huomiota. Nurmi perustetaan suojaviljaan, joka on yleensä vehnä. Nurmesta korjataan parhaimmillaan neljä satoa vuodesta eli 1-2 satoa enemmän kuin Suomessa. Suuret, tasaiset, selkeän muotoiset peltolohkot näyttävät ihanteellisilta verrattuna Suomen pieniin ja epäsäännöllisen muotoisiin peltolohkoihin verrattuna.

Annaharvey Farm sijaitsee lähellä Irlannin keskipistettä, missä maaperän muodostuu kalkkikiven peittämästä hiekasta ja savesta. Viljelyolot ovat kaikin puolin suotuisammat kuin Suomessa. Aiemmin maata vaivannut eroosio on saatu hallintaan mm. laidunnusta rajoittamalla ja kasvustoilla. Isoa, maaperää suojaavaa metsää Tullamoressa ei ole, vaan metsä muodostuu pienistä puuryhmistä tai pellonreunuspusikoista.

Vasikat tulevat tilalle 5-8 viikon ikäisinä ja 80-päinen lihakarja laiduntaa 18 kuukauden ajan Annaharvey Farmin laitumilla. Karja ja hevoset vuorottelevat laidunlohkoilla loisriskin vähentämiseksi. Talvella karjasuojiksi riittävät eristämättömät peltihallit. Ratsastuskeskuksen 75 hevosta ja ponia laiduntavat öisin ja viettävät päivänsä oljella kestokuivitetuissa karsinoissa. Tila on oljen suhteen omavarainen. Kuivikepatjat tyhjennetään koneellisesti lantalaan kompostoitavaksi ja lannan ravinteet hyödynnetään uudistettavilla peltolohkoilla.

Kasvukausi on Suomeen verrattuna ihanteellisen pitkä eikä Irlannissa ole sateesta pulaa. Viljasadot ovat 7500-10 000 kg per hehtaari. Annaharvey Farmin erikoisuutena on siemenviljaksi tuotettava monitahoisohra, jonka tähkylät ovat kuudessa rivissä. Rypsiä Irlannissa tuotetaan yleisesti biopolttoaineeksi eli biodieselin raaka-aineeksi. Suomessa rypsisatotavoite on noin 2 tonnia/ha, kun Irlannissa saadaan 3,5-4,5 tonnia hehtaarilta. Heinää paalataan touko-kesäkuun vaihteessa ja viljoja puidaan heinäkuun lopusta alkaen. Suomalaisiin, valkoisiin traktorin muniin tottuneena saattaa näyttää oudolta, että Irlannissa pyöröpaalit kääritään mustaan muoviin.

Erilaisiin viljelykulttuureihin tutustuminen on antoisaa. Irlannissa olosuhteet tarjoavat paremmat sadot, mutta pitää muistaa, että Pohjolan lyhyt kesä Suomessa tuottaa meidän oloissamme suotuisilla lajeilla ainutlaatuisen, puhtaan ja maistuvan sadon ruokapöytiimme.

Seuraavan kerran Maanosaajan agentti seikkailee maailmalla marraskuussa Agritechnica-messuilla Saksan Hannoverissa. Luvassa valtavia koneita ja keskieurooppalaista tehokkuutta. Jos haluat pysyä menossa mukana ja päästä käsiksi laajaan tietopankkiin, rekisteröidy samantien Maanosaajan Materiaaliaittaan!

Kuvat: Siiri Niiranen ja Sanna Tarkiainen