MATERIAALIAITTA
Esittelyssä
Terveiset Saksan maaseudulta
22.11.2017Hannoverissa marraskuun puolivälissä järjestetty maailman suurin maatalousalan näyttely Agritechnica houkutti paikalle sankoin joukoin suomalaisia. Hannoverin ympäristö tarjoaa myös monipuoliset mahdollisuudet messumatkaan yhdistettäviin tilavierailuihin. Maanosaajakin pääsi kurkistamaan tehokkaan, saksalaisen maanviljelyn kulisseihin JAMKin opintomatkalla.
Hannoverin alueen pellot ovat viljavimpia maailmassa. Yleisimmät viljelykasvit ovat maissi ja sokerijuurikas. Viljelykierrossa käytetään mukana myös vehnää ja ruisvehnää. Maissin ja sokerijuurikkaan valtavia satoja hyödynnetään niin eläinten rehuna kuin biokaasulaitoksen syötteenäkin. Tilakoot ovat suuria ja tuotanto keskittynyttä. Esimerkiksi työkoneet ovat Suomen mittapuun mukaan melko massiivisia.
Tehokkaasta tuotannosta löytyi monta hyvää esimerkkiä. 400 lypsävän maitotila Hemme Milch jalostaa omassa meijerissään mm. jogurtteja, maustettuja maitojuomia ja vanukkaita. Tuotteet toimitetaan omilla rekoilla kauppoihin tai suoraan kuluttajalle. Tila on vahvasti keskittynyt tuotekehitykseen ja brändäämiseen, ja esim. kaikki peltotyöt on ulkoistettu.
Hof-Decker -lypsytila on puolestaan yhdistänyt maidontuotannon ja biokaasulaitoksen. 200 lypsävän tilan keskituotos on 12 500 kiloa ja keskipoikimakerta 4. Eläinten hyvinvointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Oma CHP-laitos tuottaa sähköä ja lämpöä sekä tilalle että lähikylän taloihin. Jatkuvatoimiseen reaktoriin menee syötteenä päivittäin yhteensä 100 tonnia maissia, lietettä, kuivalantaa, olkea ja rehujäämiä. Vuonna 2005 rakennettu laitos on jo maksanut itsensä takaisin ja työllistää viisi työntekijää.
Hieman erilaisia tuotantosuuntayhdistelmiä löytyi Raiffeisen Agil Leese -osuuskunnasta, jonka toimintaan sisältyi mm. kompostointi- ja jätteenkierrätyspalveluita, omenan- ja marjanviljelyä sekä biokaasu- ja haketuotantoa. Asiakkaiden tuoma puutarhajäte kompostoidaan asfalttikentällä höyryävissä avoaumoissa ja myydään valmiina kompostina pelloille ja puutarhakäyttöön. 280 hehtaarin luomuomenasadosta jalostetaan mm. mehua ja kuohuviiniä, ja tilalla on myös itsepoimintaa. Marjanpoiminnassa oli käytössä suomalainen Joonas-marjanpoimintakone! Positiivista oli, että osuuskunnan biokaasulaitoksen syötteenä käytettiin rehukasvien sijaan pääosin elintarvikejätettä.
Saksan maanosaajilla on takanaan pitkä historia, mutta maailman muutokset aiheuttavat kehityspaineita myös heille. Parhaiten kehitys näkyi Agritechica-näyttelyn innovatiivisissa koneuutuuksissa. Myös Claasin tehdasvierailulla korostettiin innovaatioita. Ensimmäinen Claasin patentti, paalikoneen solmuntekijä, on rekisteröity vuonna 1921. Tänä vuonna esillä oli mm. 12,3 metriä leveä puimuri ja kantavuutta parantavat telaratkaisut.
Muistathan, että jatkossakin seuraat helpoiten Maanosaajan ajankohtaista antia rekisteröitymällä Materiaaliaittaan, tilaamalla uutiskirjeen ja tykkäämällä meistä Facebookissa!